Blaine Harden: Leiri 14 - Pako Pohjois-Koreasta

Järkytyin, surin, ihmettelin, itkin. Siinä fiilikset teoksen lukemisen jälkeen. Tällä viikolla huomasin tämän teoksen Suomalaisen kirjakaupan alessa ja koska olin kesällä lukenut Demickin Suljettu maa teoksen oli minun pakko lukea tämäkin.

Kuva: Gummerus

Päällimäisenä on kysymys miksi kukaan ei tee mitään? Miksi ylipäänsä voi olla olemassa sellainen valtio kuin Pohjois-Korea?

Teos kertoo Shinin tarinan. Hän syntyy leirillä 14 ja viettää siellä lapsuutensa ja nuoruutensa kunnes pakenee päällimäisenä ajatuksenaan ruoka. Suljetulla leirillä kasvanut Shin ei tiedä mitään ulkomaailmasta, ei siitä mitä on Pohjois-Korean rajojen ulkopuolella tai niiden sisäpuolella. Suuret ja rakastetut johtajatkin ovat hänelle outoja, leirillä ei harjoiteta aivopesua kuten Pohjois-Korean kouluissa ja päiväkodeissa.

Shin tekee itsekkäitä tekoja ja kavaltaa läheisiään vain saadakseen vähän enemmän ruokaa. Hän ei ymmärrä oikeaa ja väärä, hän ei tunne sympatiaa tai empatiaa. Hän tuntee vihaa mutta ei katumusta. Vasta usean vuoden jälkeen paostaan hän oppii ymmärtämään tunteita ja se ajaakin hänet syvään katumukseen niiden tekojen vuoksi joita hän teki vankileirillä sekä sen jälkeen pakomatkallaan Kiinaan.

Shinin vankileiriltä pakenemiseen vaikutti kaksi miestä. Toisen Shin tapasi ollessaan 13-vuotias ja suljettuna maanalaiseen vankilaan äitinsä ja veljensä pakoyrityksen jälkeen. Mies kertoi Shinille ruoasta ja elämästä vankileirin ja Pohjois-Korean rajojen ulkopuolella. Parkin Shin tapasi vaatetehtaalla ja alunperin Shinin tehtävä oli vasikoida Parkin kertomuksen vartijoille, mutta koska Park kertoi paljon ruoasta Shin pitikin tiedot itsellään. Yhdessä he ryhtyivät suunnittelemaan pakoa, mutta lopulta vain Shin onnistui pääsemään sähköaidan toiselle puolelle. Kirjan mukaan Shin on tiettävästi ainoa vankileirillä syntynyt ja sieltä paennut pohjoiskorealainen.

Toivon todella hartaasti, että Pohjois-Korean diktatuuri hajoaa, maa vapautuu ja siellä elävät ihmiset saavat ihmisarvonsa takaisin. Tälläinen suljettu, ydinaseella varustettu valtio on sairas ja läpeensä paha eikä sillä ole sijaa tässä maailmassa.

Agatha Christie: Idän pikajunan arvoitus

Klassikko! Luettu muutaman kerran sillä juoni on yksinkertaisesti nero!

Kuva: WSOY

Hercule Poiroit matkustaa Euroopan halki idän pikajunassa. Vuodenaikaan nähden junassa on yllättävän paljon tunkua ja Poirot onkin vähällä jäädä koko junasta makuuvauinupaikkojen puutteessa. Toisena yönä juna juuttuu kiinni lumikinoksiin ja samaan aikaan tapahtuu murha. Kuka matkustajista on murhaaja?

Epämiellyttävä herra Ratchett pyytää Poirotin apua, sillä hän uskoo henkensä olevan vaarassa. Poirot kieltäytyy ja seuraavana aamuna Ratchett löytyy kuolleena sängystään. Hänet on surmattu kahdellatoista tikariniskulla. Poirot tarttuu arvoitukseen ja ryhtyy selvittämään rikosta.

Kaikkia matkustajia kuulustellaan, matkatavarat tutkitaan ja Poirot listaa tosiasiat. Lopulta salapoliisi istuu, ummistaa silmänsä ja ajattelee, antaen pienien harmaiden aivosolujen tehdä työnsä. Rikos ratkeaa erittäin yllättävällä tavalla ja se selitetään niin lukijalle kuin matkustajillekin kuvaavasti.

Kaari Utrio: Saippuaprinsessa

Luettu kesäkuussa 2005.

Kuva: Kirjasampo

Taattua Utrion rakkausromaani laatua. Juoni on tosin hieman pelkistetympi ja suoraviivaisempi kun joissain muissa Utrion teoksissa. Ihanan imelä rakkauskohtaus toukokuissa yössä keskellä Helsinkiä palkitsee lukijan.

Saippuaprinsessaksi tituleerattu Ulrika Rutenfelt palvelee vanhoja armoja Kiiholman kartanossa kunnes hänet haetaan Helsingin seurapiireihin. Tarkoituksena on naittaa Ulrika draagisen kauniille Herman von Sperlingille. Herman ei ole kovin innokas kosimaan vaan häntä kiinnostaa enemmän venäläisen ruhtinattaren salaperäinen peliluola. Hermanin sisar Viktoria puolestaan emännöi jo täyttä päätä tulevan sulhasensa Mauriz Ekestolpen taloudessa vaikka pari ei ole vielä virallisesti kihlautunutkaan.

Keskiössä on Ulkiran tuleva perintö, kaksisataatuhatta ruplaa, mikä kiinnostaa useita vaikka Ulrika itse on täysin tietämätön tulevasta onnestaan. Kun asia selvitetään hänelle, Ulrika tekee kokeen, jolla on kohtalokkaat seuraukset. Onneksi Riiasta saapuu kauppias Henning selvittämän asioita.

Historian osalta teos ei tarjoa niin paljon kun jotkut muut Utrion kirjat. Mukana on hieman kansanrunouden keruuta sekä tietenkin aikaan kuuluva pukeutuminen, puhuttelu, rankijärjestys yms. Enemmän siis romanttinen romaani kuin historiallinen.

Leena Lehtolainen: Rautakolmio

Lehtolaisen uusin Maria Kallio -dekkari ei tuottanut pettymystä! Tuttua, turvallista, jännittävää ja hieman romanttistakin. Elokuun puolella hankittu mutta vasta nyt luettu :)

Kuva: Tammi

Maria Kallio on kesäleskenä muun perheen ollessa purjehtimassa. Meri heittää Marian eteen kaksi ruumista joten perheen purjehdus jää taka-alelle Marian paneutuessa töihin. Meri on vahvana elementtinä läpi koko teoksen, ja lisää yllätyksiä on luvassa Marialle menneisyyden tullessa vastaan varoittamatta nurkan takaa.

Kallion, Koivun ja Puupposen tiimi saa vahvistukseksi Jennan, kolmikon ex-kollegan tyttären. Oliko Jennan ottaminen tiimiin oikea valinta? Marialla on kädet ja sydän täynnä töitä sekä huolia. Milloin Iida on kateissa, milloin Maria viettää iltaa epämääräisissä olosuhteissa.

Kirjan parasta antia on Lehtolaisen takuuvarma kerronta sekä tietenkin Marian henkilöhahmo. Taitoluistelukin on jälleen mukana sivulauseessa. Tuntui hyvältä lukea tutun hahmon kuulumisia Hilja Ilveskeron seikkailuiden jälkeen. Toivottavasti tämä ei ollut viimeinen Maria Kallio, sillä minusta tuntuu että hahmolla olisi vielä annettavaa meille rikoksennälkäisille lukijoille!

Kaari Utrio: Seuraneiti

Kaari Utrion uusin, 1830-luvulle sijoittuva teos alkaa Kajaanista. Köyhän pappilan mamselli Linda Melin, kaunis kuin kedon kukka, kutsutaan Helsinkiin seuraneidiksi. Matkalla pääkaupunkiin saattajana toimii serkku Claes Carleson ja yllättäen joukkoon liittyy myös kuvankaunis satuprinssi Victor Waldau.

Kuva: Kaari Utrion kotisivut

Kaksi miestä, Claes Carleson sekä Victor Waldau, rakastavat kaunista Lindaa. Vastakaikua neidolta saa vain Victor, kunnes Linda ymmärtää ettei Victor oikeasti rakasta häntä, haluaa vain omistaa. Lindaa revitään myös vuoroin valtioneuvoksen salongissa ja kauppaneuvoksen talossa. Ensimmäisessä Linda tuntuu tekevän jatkuvasti jotakin väärin, jälkimmäisessä hänen suloutensa herättää vanhat nauramaan ja tanssimaan.

Ihanaa romantiikkaa, vaikkakin olin hieman petynyt kuinka Linda lopulta, hieman latteasti, huomasi todellisen rakkautensa kohteen. Claesin ihanaa rakkautta kerrottiin riipaisevan kauniisti. Historiaa oli jälleen tarjolla rautaruukin sekä kauppahuoneen tapojen muodossa. Näiden lisänä tietenkin ajan pukeutuminen, etiketti ja säätyjärjestys.

Nämä Utrion epookkiromaanit ovat parantuneet kerta kerralta. Tosin edelleenkin näistä ehdoton suosikkini on Ruma kreivitär, jonka päähenkilö Julia on suosikkejani. Innolla odotan seuraavaa romaania!

Kaari Utrio: Vaitelias perillinen

Ihana epookkikomedia 1830-luvun Lounais-Suomesta. Ihana, rakas kapteeni Bravert, vaitelias perillinen. Taas aivan ihana hahmo Utrion tuotannossa. Sankaritar Claudia Bravert puolestaan ei ole ihan mieleiseni hahmo, mutta menettelee.

Kuva: Tammi

Luettu ensimmäisen kerran joulun 2009 jälkeen. Sain kirjan siis lahjaksi, ja olikin yksi monista joulun suosikeista :) Tämän jälkeen olen kuunnellut pari kertaa äänikirjana.

Kirjan parasta antia on todellakin jo aiemmin mainittu Robert Bravert. Hän on samassa sarjassa Isabellan Niklas Tavastin kanssa, päältä katsottuna yksinkertainen ja tyhmä mutta pinnan alla piilee paljon enemmän. Teoksessa on juonittelua vähän joka suunnalla, ja se tekeekin kirjasta hieman erilaisen kun Utrion muut kirjat. Sekä sankaritar että kapteeni Bravertin suku ovat oikeita mestareita juonittelun suhteen.

Tietenkin kyseessä on myös rakkaustarina ja historiallinen romaani. Historia on tällä kertaa lasiruukin muodossa sekä tietenkin säätyjärjestyksissä ja ylhäisyyksissä. Rakkaus syttyy jo teoksen alkumetreillä, hyisen kylmässä haaksirikossa, mutta vie aikansa ennen kuin rakastavaiset voivat todella tunnustaa rakkautensa toisilleen. Sankaritar-Claudialla on syynsä, jotka selviävät kyllä Robertille ajallaan.

Tracy Chevalier: Tyttö ja helmikorvakoru

Jos kirjan pohjalta on tehty elokuva, pyrin aina lukemaan kirjan ennen kuin katson elokuvan. Näin tein myös tämän teoksen suhteen. Elokuvan sain jokin aika sitten lainaan ja kirjan löysin kesällä pokkarialesta.

Kuva: Otava

Taas kerran kävi niin, että kirja oli parempi kuin elokuva. Hollantiin sijoittuva teos avasi 1600-luvun maailman hyvällä tavalla. Griet on nuori, 16-vuotias, tyttö kun hän joutuu piiaksi maalari Vermeerin perheeseen. Sopetuminen on hankalaa, sillä työtoverina työskentelevä piika on kateellinen, nuori emäntä epäilevä ja itse maalari hiljainen. Lopulta Griet päätyy istumaan isännän mallina ja niin syntyy kaunis taideteos.

Griet haaveilee isännästään, vaikkakin hieman epäsuoraksi. Lihakauppiaan poika kosiskelee, mutta Griet ei oikein tiedä kelle olisi uskollinen. Vaikka isännän ja piian välillä ei tapahdukaan mitään fyysistä, ilma on täynnä tunteita ja salattuja ajatuksia. Lisäksi taustalla hämmentää vanha emäntä sekä taidemesenaatti van Ruijven, joka himoitsee piikaa itselleen edes taideteoksen muodossa kun tyttö ei muutoin häneen suostu.

Itse teos oli nopealukuinen. Toisaalta niinhän hyvä kirja usein on :) Elokuva puolestaan oli hidastempoisempi ja parasta antia oli tummanpuhuva komistus Colin Firth. Grietin hahmoa esittävä Scarlett Johansson oli toisaalta hyvä, toisaalta omituinen roolissaan. Kirjan voisin joskus lukea uudetaan, mutta elokuvaa tuskin katson.

Matti Rönkä: Väärän maan vainaja

Luettu syksyllä 2011.

Kuva: Gummerus

Kuudes Kärppä-dekkari, enkä oikein tiennyt pidinkö vai en. Toisaalta taattua tavaraa, toisaalta taas ärsyttävyyksiä muun muassa Teppo Korhosen muodossa. Lisäksi minua jäi vaivaamaan Erkin nimiasia, jota ei lukijalle selvitetty kuinka siinä lopulta kävikään.

Kirjan punaisena lankana on inkeriläistaustainen ruumis, joka katoaa. Viktor Kärppä joutuu soppaan mukaan sillä hän tuntee vainajan vanhemmat. Mutkien kautta ruumis löytyy ja juttu selviää.

Teoksen parasta antia oli pohdinnat ajankohtaisista asioista kuten Facebookin käytöstä. Itsekin olen samoilla linjoilla, itsestään ei ole hyvä jakaa liikaa näissä nykypäivän someissa. Muutaman kerran teoksen parissa sai nauraa ääneen mikä on kyllä hyvän kirjan merkki.

Matti Rönkä: Levantin kyy

Viktor Kärppä -dekkarisarjan päätös. Melankoliaa mutta myös toivoa. Röngän teoksiin olen tutustunut ensin äänikirjojen kautta, mutta ihastuttuani henkilöihin olen myös hankkinut teoksia omaan kirjahyllyyni. Tämä on syksyn uutuuksia, joka päätyi ostoskoriin heti.

Kuva: Gummerus

Nopealukuinen vaikkakin fiiliksiltään synkempi kun aikaisemmat. Lisäksi ilmassa oli eräänlaista nopeatempoisuutta, asioita tapahtui ja osa jätettiin puolitiehen. Viktorilla oli monta rautaa tulessa, mutta nyt lukijalle ei väännetty rautalangasta loppuratkaisuja vaan painous oli enemmän henkilöhahmossa itsessään.

Erään hahmon kuolema oli toisaalta yllätys, toisaalta jos jonkun piti kuolla niin hän oli ehkä kuitenkin paras tyyppi siihen. Sedän kuviot jäivät hieman hämäriksi. Venäjän reissu viesti itänaapurin kulttuurista ja tavoista. Hahmot ovat muuttuneet, vanhentuneet ja kasvaneet kirjasarjan mukana. Tämä on tervettä, sillä joissakin tapauksissa samoilla hahmoilla mennään kirjatolkulla ilman ikääntymistä ja kehitystä.

Loppuratkaisultaan sopiva päätös Viktor Kärpän tarinoille. En jäänyt kaipaamaan enää selityksiä vaan kaikki oli sidottu sopivasti pakettiin. Lukija sai nauttia hyvästä kerronnasta ja Teppo Korhosen ruonosuonikin sykki sopivissa rajoissa eikä päässyt ärsyttämään kuten joissakin aiemmista teoksista.

Kaikkea hyvää Viktor! Oli mukava tutustua!

Kaari Utrio: Isabella

Yksi suosikeistani Kaari Utrion tuotannossa! Olen lukenut tämän varmaan puolenkymmentä kertaa ja jonkun kerran olen kuunnellut äänikirjana. Sellainen sopiva ja nopea lukuinen silloin kun haluaa lukea jotain hyvää ja "turvallista". Tällä kertaa kuuntelin vanhanaikaisesti c-kasetilta äänikirjana, onneksi taloudesta löytyy vielä sellainen laite missä ko kasetit toimivat ;)

Kuva: Kirjasampo

Teos kuvaa Isabella de Grahamin elämän aina syntymästä todellisen rakkauden löytymiseen saakka. Kirja on romanttinen romaani, mutta samalla mukana on historiaa runsaasti. Ja varsinaiseen rakkaustarinaankin päästään vasta puolen välin jälkeen.

Eletään 1300-lukua ja Itämaana tunnettu Suomi on ristitulessa. Hallitsija vaihtuu moneen kertaan ja lopulta saksalainen ritarikunta yrittää ottaa haltuunsa vauraat turkismaat. Isabella kokee monet kauhut Turun linnan piirityksestä sakalaisen ritarin lähentelyihin. Tukena ja turvana on kuitenkin hidas hämäläinen, kasvinveli ja uskottu Niklas Tavast. Liiton edessä on useita vastoinkäymisiä ja väärinkäsityksiä sekä Isabellan avioliitto Niklasin kasvatti-isän kanssa.

Kirjan parasta antia rakkaustarinan lisäksi on historia. Koska Utrio on todella tarkka historiallisten tapahtumien kuvauksessa, lukija voikin luottaa siihen että kuvatut faktat (hallitsijat, paikat jne) pitävät paikkaansa. Kyseessä on kuitenkin fiktiivinen kertomus, joten kirjailija on käyttänyt myös omaa mielikuvitustaan kuvatessaan tapoja ja elämää keskiajalla. Tasapainoilu faktan ja fiktion välillä onkin taitolaji minkä Utrio kyllä taitaa. Lukijan mielenkiinto pysyy yllä ja puolivahingossa hän saa oppia historiasta.

Kirjan sankari Niklas on eräs suosikkihahmoistani Utrion tuotannossa. Ehkä siksi olenkin jaksanut lukea tämän niin monesti. Isabella puolestaan on vähän turhankin kärsivä sankaritar jolle sattuu ja tapahtuu vähän liiankin kanssa. Lisäksi hän on hahmona ailahtelevainen enkä oikein ole päässyt perille hänen todellisesta luonteestaan. Sivuhenkilösuosikkini ovat Pirkkamiesten lapinvouti Mikael Yölintu sekä Niklaksen sisar Anna Tavast. Heidän rakkautensa on kaunista!

Agatha Christie: Herkuleen urotyöt

Omastakin kirjahyllystä löytyvä dekkari, mutta tällä kertaa lainasin kirjastosta äänikirjan. Christien teokset sopivat hyvin myös kuunneltaviksi, etenkin kun lukijana on suosikkini Lars Svedberg :)

Kuva: WSOY

Iki-ihana salapollisi Hercule Poirot ottaa tehtäväkseen selvittää Herkuleen, antiikin sankarin, 12 urotyötä. Mukavia pikku arvoituksia aina kiinanpalatsikoirista Kerberokseen, kadonneesta koulutytöstä huumebisnekseen. Ja kaiken Poirot ratkaisee pienillä harmailla aivosoluillaan ilman fyysisä ponnistuksia ja hikoilua.

Ehdottomia suosikkejani!

Ilkka Remes: Ylösnousemus

Viime vuoden joululahjakirja. Aloitin lukemisen pian joulun jälkeen, mutta erinäisistä syistä teos jäi kesken ja saatoin sen loppuun vasta nyt alkusyksystä. Sinällään harvinaista, sillä yleensä Remeksen kirjat ovat niitä jotka ahmin muutamassa päivässä. En tiedä oliko tässä jokin asia mikä tökki ylipaljon, mutta loppuun lukeminen sujui kuitenkin nopeasti.

Kuva: WSOY

Uudet hahmot: Salla Määttä, Harri Korte ja heidän tyttärensä Taru. Mir-sukellusaluksia, rikkaita venäläisiä, öljyä, muutama kiinalainen, USA:n tiedustelupalvelu, Venäjän politiikkaa, mustasukkaisuutta sekä uskomattomia tapahtumia. Siinä tämän teoksen pääkohdat.

Harri on koulutettu Mir-pilotti jonka uskotaan kuolleen parikymmentä vuotta sitten. Salla on kasvattanut sukelluksesta kiinnostuneen Tarun yksin ja myöhemmin uuden miesystävän kanssa. Taru siepataan ja Harri ilmestyy takaisin Sallan elämään. Kumman työtehtävät ovat syynä tyttären sieppaukseen? Harri vannoo löytävänsä ja vapauttavansa tytön. Supo ja KRP vääntävät kättä vallasta ja välillä puhutaan Voimasta. Suomi on kuitenkin taas kerran vain pelinappula suurvaltojen armoilla, tapahtumapaikka ja sotkujen siivoaja. Rikkaalla venäläisellä on rahaa ja päämäärä. Harri joutuu tahtomattaan, tyttärensä pelastaakseen kummalliselle tehtävälle, eikä paluu ole varmaa.

Taattua Remestä juonenkäänteineen ja jopa mahdottomilta tuntuvine ihmepelastumisineen. Uudet hahmot tuovat mukavaa vaihtelua. Sukellusmiljöö tuo myös uuden aluevaltauksen. Jokin aika sitten Remeksen kirjoissa tuntui olevan aivan älyttömiä loppuja, mutta tässä ei ollut nyt niin älytön. Tietenkin hieman epäilyttävä mutta ei kuitenkaan mahdoton :)

Loppukuusta ilmestyykin sitten seuraava Remes!

Dan Brown: Da Vinci -koodi

Luin kirjan ensimmäisen kerran vuonna 2004. Sen jälkeen olen kuunnellut teoksen äänikirjana muutaman kerran, viimeksi tänä kesänä.

Kuva: WSOY

Robert Langdon on luennoimassa Pariisissa kun hänet haetaan keskellä yötä Louvreen. Siellä odottaa ruumis ja joukko symboleja. Mukaan liittyy Sophie Neveu, joka avustaa Langdonin pakoon, sillä tätä epäillään Louvren johtajan murhasta. Alkaa symboleja, merkkejä, historiaa ja taruja sisältävä pako jonka tarkoituksena on selvittää Graalin maljan mysteeri.

Mukana seikkailussa on joukko hyviksiä ja pahiksia, ja vasta loppupuolella selviää kuka kukakin todella on. Juoni on punottu viihdyttäväksi kokonaisuudeksi, lukukokemukseksi jota ei voi jättää kesken. Äänikirjana kuunneltuna teos on myös erittäin viihdyttävä.

Suurta suosiota kerännyt kirja on oman aikansa klassikko. Teos, joka olisi hyvä lukea edes yleissivistyksen vuoksi, vaikka kyseessä onkin fiktiivinen kertomus.