Kuva: Tammi
Terhen, suomalaisen tietäjän opettama pikkutyttö ja pakana, matkaa halki Euroopan. Konstantinopoliin saavuttaessa hänestä on tullut Theodora, kuninkaan tytär. Kaunis ja ylhäinen Terhen/Theodora on prinsessa jonka elämä on helppoa ja mukavaa, kunnesa uusi mullistus ajaa hänet jälleen tien päälle.
Eirik Väkevä, pöhkö poika, kristitty ja voimakas soturi, suojaa Terhenin alkutaivalta. Heidän tiensä erkanevat useampaan kertaan, vaikka välillä he kohtaavatkin myrskyissä ja kiihekissä merkeissä. Eirik rakastaa ja suojelee Terheniä, vaikka nainen taisteleenkin jättiläisen suojelua vastaan.
Tätä teosta voi todellakin sanoa historialliseksi romaaniksi. Utrio on itse todennut tämän olevan yksi hänen kolemsta pääteoksestaan. Kaksi muuta ovat Tuulihaukka ja Yksisarvinen. Teos kuvaa 1000-luvun alkua jolloin kristinusko hivuttautui pakanamaille ja vanhat uskomukset ja uhraukset olivat vielä voimissaan pohjolassa. Konstanttinopolissa puolestaan on kultaa ja loistetta sekä uskontoa. Teos on täynnä kuninkaita, hallitsijoita, tapoja, pukeutumista, kirkkoja sekä arkipäivän elämää palatseissa ja niiden ulkopuolella.
Hahmona Terhen/Theodora on hieman ärsyttävä, sillä hän vain ajelehtii läpi elämänsä. Kaikki tuntuu helpolta ja mutkattomalta. Muistelen joskus lukeneeni, ettei Utriokaan oikein välitä tästä henkilöhahmostaan ja hänen olisikin tehnyt mieli jättää Terhen kuolemaan Norjaan. No, sitä hän ei tehnyt vaan rakastavaiset saivat lopulta toisensa, vaikka sankaritar oikkuilikin aivan riittävästi.
Mukavana hahmona oli Juvalos Harmaasilmä, jonka seikkailuista kerrotaan enemmän Tuulihaukassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti