Jouluna 2014 itse itselleni ostama joululahja tuli luettua vasta nyt. Syynä oli oikeastaan se, että tiedän kun aloitan Remeksen, niin se täytyy lukea kerralla loppuun. Niin kävi tämänkin kanssa ja viimeisten sivujen lukeminen oli taas yhtä jännitystä.
Teoksen tapahtumat ovat tällä hetkellä hyvinkin ajankohtaiset kun Ukrainan-kriisi on täydessä käynissä. Lisäksi Venäjällä on juuri murhattu oppositiopoliitikko Nemtsov, vaikka tämän teoksen tapahtumissa ei olekaan mitään Venäjän sisäpolitiikkaan liittyvää, niin silti tämä murha kertoo jotain Venäjän tavasta hoitaa asioitaan.
Lari Vuori on suomalainen sotilaistiedustelun palkkalistoilla oleva nuori mies. Hänen tiedossaan on Suomen ja Yhdysvaltojen läheinen tiedustelutoiminta. Hänellä on kuitenkin myös omia suunnitelmia tulevaisuuden varalle. Ruotsi on liittymässä Natoon salaa Suomelta, ja Suomi aikoo seurata perässä. Venäjä hermostuu ja päättää aloittaa agressiivisen sotilaallisen lähestymisen asian tiimoilta.
Lari ja hänen naisytävänsä Sara matkustavat Moskovaan asentamaan huippusalaista järjestelmää erään venäläisen yhtiön tietokantaan. Larilla on kuitenkin myös oma salaisuutensa, hänellä on suhde työtoveriinsa Annaan. Anna paljastuukin illegaaliksi venäläistaustaiseksi agentiksi ja Lari huomaa itse möhlineensä liian monta asiaa moneen suuntaan.
Lopulta kaikki kärjistyy Helsingissä lähetystöalueella, kun sekä Venäjä kuin Yhdysvallat ovat kiinnostuneet salaisista tiedoista, jotka ovat Larin ja tämän ystävien hallussa. Kuten todettu, jännitystä riittää loppumetreille saakka ja kaikki päättyy kuitenkin omalla tavallaan hyvin, kuten Remeksen kirjoissa yleensäkin.
Itse epäilin Annaa jo heti alusta alkaen. Tosin mietin, olisiko Larikin voinut tietää naisen taustasta ja huijanneensa tälle vääriä tietoja. Näin ei kuitenkaan ollut. Mutta jotenkin liian silmiinpistävä oli tämän Annan rooli heti alusta alkaen.
Muutama teoksen sivujuoni jäi vaivaamaan, ja olisikin ollut kiva että kirjalilija olisi vienyt ne tavalla tai toisella loppuun. Ensinnäkin Joonaksen hahmo olisi voinut tehdä vähän enemmänkin, kuin olla vain Larin hätävara-apuri. Toiseksi teoksessa väläyteltiin nopeaa ja tehokasta mediahuijasta, minkä saisi levitetty sosiaalisen median välityksellä. Tämä kehittely jäi kuitenkin mielestäni kesken. Kolmanneksi kirjan alkupuolella viitattiin parikoodien poimimiseen Unto Minkkisen teoksesta "Horna". Tämäkin polku jäi tähän, eikä asiaan palattu enää missään vaiheessa.
Olen lukenut lähes kaikki Remeksen kirjoittamat teokset, joten kirjailijan tyyli ja tapa on erittäin tuttu. Tämäkään teos ei tuottanut pettymystä ja vähän jäi nälkäkin, kun luin kirjailijan jälkisanat: Yksi niistä havahdutti minut erityisesti, sillä se ei liity suurvaltapolitiikkaan eikä mihinkään spekulatiiviiseen, vaan tavallisten suomalaisten jokapäiväiseen arkeen. Onko kyse somen käytöstä, huoltovarmuudesta vai energian saannista. Luulen, että tulevaisuudessa tähänkin saadaan vastaus joko seuraavan Remeksen kirjan muodossa, tai sitten myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti