tiistai 7. kesäkuuta 2016

Diana Gabaldon: Lordin yksityisasia

Gabaldon tunnetaan hänen Matkantekijä-sarjastaan, missä Claire ja James seikkailevat Skotlannissa ja Amerikassa. Hän on kuitenkin kirjoittanut muutamia "rönsyjä" eli tarinoita joissa esiintyvät Matkantekijä-sarjan sivuhenkilöitä. Eräs näistä sivuhenkilöistä on lordi John Grey, ylhäinen herrasmies jolla on erittäin läheiset suhteet Jamieen, monellakin tapaa.


Tämä tarina on ensimmäinen lordi Greyn oma kertomus. Vaikka teos lähteekin aika tahmeasti liikkeelle, loppuakohden löytyy Gabaldonille ominainen tyyli ja rytmi. Vaikka tapahtumissa ei ole mitään uutta ja erikoista Jamien ja Clairen tarinaan, niin silti tämä tarjoaa lukijalle mukavan välipalan tuosta maailmasta. Lisäksi on mielenkiintoista lukea tarkemmin lordi Greyn elämästä, hän on mielenkiintoinen hahmo.

Tarinassa on kaksi ongelmaa, jotka lopulta liittyvät yhteen. Ensinnäkin John Grey saa selville, että hänen serkkunsa sulhanen sairastaa ranskantautia. Kihlaus pitäisi purkaa, mutta Grey ei tiedä kuinka sen tekisi ilman että kummankaan osapuolen maine kärsii. Toiseksi Grey määrätään tutkimaan erään sotilaan murhaa. Tätä O'Connellia epäillään vakoojaksi, joten on tärkeää selvittää kenen kanssa hän on tehnyt kauppoja ja miksi hänet surmattiin. Kaiken keskellä Grey joutuu varomaan, ettei hänen homoutensa paljastu kenellekään.

Kirjailijan tyyliin kuuluu luoda sotkuinen ja monisäikeinen verkko, jossa lukija sitten kahlaa yrittäen löytää ratkaisun. Sivuhenkilöitä ja nimiä vilisee pilvin pimein ja viittauksia aiempiin ja tuleviin Matkantekijä-kirjoihin on paljon. Voi olla, ettei tämä anna paljonkaan sellaiselle, jolle tuo maailma ei ole ennestään tuttu. Ja kuinka tuttu sen sitten pitää olla, että tästä teoksesta saa jotain tolkkua?

Luin tämän ensimmäisen kerran vuonna 2006, sen jälkeen kun olin ahminut siihen mennessä ilmestyneet Matkantekijät. Tuosta lukukerrasta jäi kovin sekava olo, eikä teoksen idea oikein hahmottunut. Nyt toisella lukukerralla tätä samaa ongelmaa ei ollut, sillä maailma ja hahmot ovat paljon tutumpia (useamman lukukerran jälkeen). Mietin kuitenkin, että onko tämän tarkoitus olla jonkinlainen dekkari vai ainoastaan puhdas "rönsy" kirjailijan tuotannossa?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...